Aina sattuu.

Tänä aamuna 28.12.-18 menin ulos, huomasin, räystäältä tippuu pisaroita vaikka oli 2 astetta pakkasta. Ulkoporras oli jäinen. Pihalla lumen päällä oli ohut jääkerros, joka rapisi saappaan alla. Palatessani astuin metallisen rappurallin päälle ja silloin sitä vietiin. Olin rapuilla kyljelläni, lantio luu osui rapun reunaan ja oikea käsi vaimensi kaatumista. Aikani halasin porrasta.
 Nousin siitä ylös, totesin, ettei pahemmin käynyt. Kipuja oli lantio luun päällä ja oikea käsi, jota (tennis kyynärpää) pari kuukautta olin parannellut ei tykännyt. Nilkka, joka nyrjähti 10 päivää sitten ja näihin nyt sattuu.
 Ei kuitenkaan paljon haittaa elämää, mutta pitkittää paranemista. Mitähän seuraavaksi tapahtuu?
 Varovaisuutta pitää noudattaa huomioida vaarat.
Ilta päivällä vesi tippuu räystäältä muodostaen jääpuikkoja. Auton laseissa  jääkerros samoin, kuin sireenien- ja pensaiden oksilla. Yöllä ei satanut vettä eikä aamulla, mikä lie ilmiö. Ilman kosteus on kyllä suuri.

Kauan kateissa ollut plokini toimii taas.

19.12 Tuhruinen päivä. Vein kortit postiin. Loin lumet kotkassa. Kävin katsomassa vanhaa venettäni tiiliruukissa. Tie oli aurattu rantaan asti ja tehtu iso kääntöympyrä. Autolle tullesani liukastuin auranjättämään kiiltävään lumipintaan aivan auton vieressä. Se ei ollu mäiskis, vaan luiskis kierre ja rumaus. Ajatteli, tämä on tuuriani. Kyynärpää alkoi toipua nyt nilkkaan sattui, se varmaan nyrjähti, kun kaaduin päälle. Nilkuttelin vähän, että sattuiko pahasti, mutta jalka toimi vaikka siihen särki. Nyt uskalsin sitä vilkaista. Turvotusta on Mutta kipu on nivelen yläpuolella, olisikohan pieni murtuma? On harmi tämä ikääntyminen, kun paikat alkaa repeilemään.

Aurasin päivällä tietä postilaatikoille, että posti pääsee lähemmä laatikoita eikä synny polannetta. Kävin pari kertaa katsomassa olisiko auton jälkiä laatikoilla, ei ollut. KIolmannen kerran menin laatikolle ja avasin kannen, tyhjä. Vasta sitten muistin; posti ei jaa postia tiistaisin. Odotin niin joulukortteja. 

Lunta sateli aamusta asti. Käytin raktoria lumenluontiin vaikka sitä oli vain 5 cm, koska tenniskyynärpää ei anna vielä paljon tehdä. Joulukortteja etsin ja löydin, vanhoja saatuja ja kirjoittamattomia. Kirjoitin niitä läheisilleni, aikaameni saatuja kortteja katsellessa. Muistoja palaili mieleen menneiltä ajoilta. Kävin kaupasta hakemassa taas viiniä, sitä on eron jälkeen kulunut satoja pulloja. Huommenna vien kortit postiin.

                                                                 2013 KEVÄT.
On erilainen kesän alku. Uskonnot ja kansat nahistelevat valtiot sisältä rikkinäisiä. Pääoma ja markkinat ovat johtamassa luokka jakoon. Esimerkki tästä päivästä: Mopokortti on toiselle ihan sama mitä maksaa ja toiselle se on saavuttamaton  kohde. Yli 500€

18.12 2018

Tämä oli löytö. Löysin plokini. Paljon on tapahtunut viimeisestä kirjoituksesta. Kolme vuotta sitten sain virallisen eron 08.12. Samana päivänä tuli Oskarista taloni omistaja nurmijärvellä. Olen kirjoittanut kalenteriin: 15.6.2016 "avioeropäivä, olen vapaa". Noin puolivuotta aikaisemmin ostin ok.talon hovilasta, jota kunnostelin parivuotta.

Olen paljon pyhtäällä. Siellä on paljon vapaampaa.